1. Tavusta/Johđatus
Isotinka teki 25. maikuuta 2021 seuraavan päätöksen no 973:
«Stortinget ber regjeringen fremme forslag om revidering av lov om motorferdsel i utmark og vassdrag med sikte på økt lokalt selvstyre og redusert byråkrati knyttet til praktiseringen av loven, samtidig som hensyn til natur og friluftsliv blir ivaretatt.»
(Isotinka pyyttää ette hallitus tekee ehđotuksen siitä kunka motorikulkkuu mettissä ja vesiväylilä revideerathaan siihen laihiin ette lakkii voimhaan saatettaissa paikalinen ittemäärääminen lissäinttyy ja byrokratii vähenee, mutta luonto ja ulkoilmavirkistys ei kärsi.)
Lain 10:nneltä juuunikuuta 1977 no 82 motorikulusta mettissä ja vesiväylilä (motorikulkulaki) ja sen asetuksiitten meininkinnä oon reguleerata motorikulkkuu mettissä ja vesiväylilä siihen laihiin ette pohjana oon yhtheiskunnan kokonaisetu ja ette saatama ”varjela luonttoo ja lisätä triivastumista”, verttaa § 1. Laki lähtee siitä ette mettissä ja vesiväylilä saapi kulkkeet motorineuvoila tyhä silloin ko laki itte eli sen jälkhiin asetetut määräykset anttaavat siihen luvan. Lain tarkoitus ei kuitenkhaan ole estäät hyväksyttyy ja hyöđylistä kulkkuu. Semmoisheen kulkhuun oon suureksi osaksi lupa joko lain ittensä tahi sen määräysten kautta tahi kommuunin antaman luvan kautta. Semmoinen kulku mitä ei saata pittäät välttämättömännä hyötykulkuna, oon päänänsä kieletty vaikka muutamppii poikkeemiiki oon. Kiini vuođesta 2015 asti kommuunit oon saattanheet esimerkiksi anttaat luvan laittaat lumiskuutteritollii virkistysajjoo varten.
Motorikulkkuu mettissä rajoitethaan enniimitten sen takia ette semmoinen ajo haittaa ja vahingoittaa luonttoo, elläimiitä ja ulkoilmavirkistystä. Se oon päänänsä vähemän ette vähemän alloi mihin ihmisen toimet ei olis vaikuttanheet. Alloin kuluminen rasittaa oikhein paljon luonon monenlaisuutta. Usheile ihmisille ulkoilmavirkistys tarkoittaa sitä ette päässee nauttimhaan hiljaisuuđesta ja koskemattomasta luonosta. Samala monele oon tärkkee ette päässee esimerkiksi elinkeinon, hytän eli semmoisen ulkoilmahomman ko jääfiskun takia kulkemhaan motoriajoneuvola mettissä. Muutamat haluttais ajjaat motoriajoneuvoila virkistyksen tahi hommiin takia enämen ko mitä määräykset nyt anttaavat myöten. Sitä oon kansa sanottu ette paikalisela ittemääräämiselä pitäis olla enämen sanomista valtakunnalisten määräyksiitten totheenpanemisessa.
Lain asettamisen aikhaan rekisterissä oli paljon vähemän luontokulkhuun sopivii motoriajoneuvoi ko nyt. Samhaan aikhaan yhtheiskunta oon kans teknilistyny, ja sitä oon tullu enämen ette enämen erilaissii konstii juttaat luonossa. Motoriteknologiiki kehittyy hopusti. Tämä kehitys luopi uussii mahđolisuuksii, mutta tekkee kansa ette vanhaat motorikulkumääräykset ei ennää toimi sama hyvin ko ennen. Määräyksii oon muutettu monheen kerthaan jälkhiin lain asettamisen. Eriliikaisesti viimisen kymmenen vuođen aikana oon tehty paljon muutoksii. Jatkuuvat muutokset johtuuvat muun myötä kohta vastakkaisesta keskustelusta sen ympäri mitä tarkoituksii varten motorikulkhuun pitäis saađa luvan ja kunka paljon ylhäältä annetut määräykset saavat rajoittaat kommuuniitten kulkuluvan antamista.
Usheet, yksinäiset muutokset tekkeevät ette määräyksistä aikkaa myöten tullee hajanaiset ja monenmukkaiset, ja net ei ennää henkkaa yhtheen. Sillä hallitus nyt meinaa ette se oon tähđelinen ette määräykset kattothaan läpi pohjaa myöten ja kokonhansa siihen laihiin ette enniimät ihmiset hyväksyyvät läpikäymisen tuloksen ja ette määräyksii ei sen pörästä pitkhään aikhaan tartte muuttaat.
2. Probleemiita mitä lautakunta pittää hunteerata / Mandaatti
Lautakunttaa pyyđethään ette se selvittää minkälaissii reekeliitä motorikululle mettissä ja vesiväylilä oon ja ette se työtelee semmoisen muutosehđotuksen mikä seuraa Isontingan päätöksen 25. päivältä 2021 no 973 aikomusta ette lain jälkhiin toimittaissa paikalinen ittemäärääminen lissäinttyy ja byrokratii vähenee, mutta samala piđethään huolta luonosta ja ulkoilmavirkistyksestä. Motorikulkulain meiningistä häyttyy pittäät kiini. Lautakunta saattaa itte vaphaasti valita tahtooko se ehđottaat muutoksii nykyishiin määräykshiin vain tahtooko se ehđottaat kokonhansa uutta lakkii.
Isontingan päätöksessä puhuthaan tyhä motorikulkulaista. Oon kuitenki luonolinen ette lautakunta selvittää kansa lain asetuksii ja tekkee ehđotuksii niitten ympäri. Lautakunta saattaa kansa tarpheen jälkhiin arvela muita likeissii määräyksii niin ko plaana- ja rakenuslakkii ja kommuuniitten alasuunittelluu.
Lautakunta pittää eriliikaisesti hunteerata seuraavii assiita:
a. Kunka vaphaasti kommuunit nykyisin saattaavat toimiit ja minkälaissii määräyksii pittää laittaat ette kommuuniitten ittemäärääminen lissäintyis ja byrokratii vähenis, mutta samala pystyttäis ottamhaan vaarin luonosta ja ulkoilmavirkistyksestä? Lautakunta pittää arvela ittensä ehđotuksii sen suhtheen kunka paljon ulkoilmavirkistys, poronhoito ja luonon monenlaisuus kärsis jos iso joukko kommuuniita ottaa pithoon kaiken mahđolisen ymmärystilan, verttaa kansa luonon monenlaisuuslain §:iin 10. Lautakunta pittää arvelussa havaita hankaluudet mikkä tulhaan ko määräyksii nouđatettaissa käytethään ymmärystä. Vaphaata ymmärystä arveltaissa kommuuniitten ittemääräämisoikkeuđella oon iso paino, verttaa halllintolaki § 34, toinen osa.
b. Oonko tarvet laittaat enämen erilaissii määräyksii maan eri ossii varten, esimerkiksi histoorialisten syitten, piđemän talven tms. takia. Arvelusta pittää näkkyyt minkälaissii hyvvii ja huonoi puolii siitä oon jos maan eri osissa oon erilaissii määräyksii ko verttaama siihen ette olis yhtheiset valtakunnaliset reekelit.
c. Lautakunta saattaa kansa hunteerata seuraavii assiita minkä ympäri viimi vuosina oon puhuttu eriliikaisen paljon: Mettäelinkeinoin pälviajo, koira-ajotolliin laittaminen, minkälaisen kropinhaitan takia saapi luvan motorikulkhuun, pääsy lumiskuutterilla hytäle asetuksen vain erittäisen luvan kautta, motorisportin rajoitukset ja pitäiskö olla kans alloi missä saapi ajjaat vaphaasti.
d. Catskiingin kokkeilun tulosten pohjalta arvela saattaako sille anttaat fastan luvan (tulokset piđettäis keritä vuođen 2022 lopphuun).
e. Minkälaiset määräykset tarvithaan hupiajole lumiskuutterin kansa, pohjana tulokset NINA:n ja Menon Economics 2020:n raportista «Løyper for rekreasjonskjøring med snøskuter» (“Lumiskuutteritollii virkistysajjoo varten”), minkä Ympäristödirektoraatti oon 30. aprilikuuta 2021 jättäny departementille ja pyytäny viemhään etheenpäin.
f. Pittääkö dokumenteerata semmoisenki juđon mihin laki eli asetukset anttaavat luvan.
g. Lautakunnan mandaatissa ei juuri sanota ette se pitäis kattoskella reekeliitä sen ympäri minkälaissii toimii ja rangaistuksii motorikulkumääräyksiitten rikkomisesta seuraa. Lautakunta saattaa kuitenki tarpheen jälkhiin ehđottaat muutoksii tämänki suhtheen siinä määrässä ko se sen mielestä passaa yhtheen Isontingan pohja-ajatuksen kansa. Tätä assiita arvelhaan departementin ympäristökriminaliteetti-ilmoituksen yhtheyđessä. Hallituksela oon halu nostaat motorikulkulain rikkomisesta seuraavan rangaistuksen ylirajjaa ja kehittäät lakipohjaa assiintilan oikaisemista varten. Semmoisessa arvelussa oon luonolinen ette tarkastelhaan kunka määräykset ylipään saattaavat olla eđesauttamassa ette luonole ja ulkoilmavirkistyksele vahingollinen luvaton juto vähenee.
h. Kunka enämen saatais pithoon digitaalissii konstii, myötäräknäten digitaalinen hakemustenhoito ja digitaalinen vahđïnpito ja kontroli, ja siihen laihiin auttaat esivalttoi tyyräämhään motorikulkkuu. Lautakunta pittää tässä huomata ette se oon ushein vaikkee vahtiit oonko juto mettissä määräysten jälkhiin vain ei.
i. Kunka tehđä määräyksistä kevveemät ymmärttäät ja löyttäät. Tässä pittää kansa arvela mikkä määräykset oon hyvät olla myötä itte laissa ja mikkä asetuksissa. Lautakunta pittää kansa hunteerata sitä kunka sekä valtakunnaliset ette paikaliset määräykset kulkemisesta motoriajoneuvoila mettissä ja vesialoila saađhaan julkiseksi ja kaikkiin tiettäväksi, niiin ko esimerkiksi viralisten digitaalisten karttoin läpi. Samoten lautakunta pittää hunteerata kunka määräykset ja määräysten muutokset ja uuđet tulkittemiset saađhaan kevveemästi ihmisten tiethoon, esimerkiksi kiertopreiviin eli staatin digitaalisen porttaalin kautta.
Ylheiset ohjaukset
Lautakunta pittää läpivieđä selvityksen niin ko selvitysneuvossa sanothaan, verttaa eriliikaisesti kohđat 2-1 ja 2-2. Tämä tarkoittaa ette muun myötä pittää selvittäät ehđotusten rahaliset ja hallitukseliset vaikutukset.
Lautakunta pittää panna painoo siihen ette tuloksenna oon selvät reekelit mikkä oon kevveemät piđossa. Tämä meinaa ette lautakunnan kieli pittää olla selvä, mutta kansa sitä ette määräykset oon muutoinki kevveet ymmärttäät ja löyttäät ja esivalloileki kevveet piđossa.
Mahđoliset reekelinmuutokset pittää nähđä teknoloogilisen kehityksen tavustaa vasten. Lautakunta pittää lähteet siitä ette motorikulkulaki aina oon teknologiineutraalinen. Poronhoitolaissa oon myötä oikkeus motorikulkhuun, verttaa poronhoitolaki § 23. Semmoissii muutoksii ei saa ehđottaat mikkä vaikuttais tähän oikkeutheen.
Selvitys pittää päänänsä pohjata tämänpäivän saatavhaan alan tutkimuksheen ja tiethoon. Olis luonolinen ette käytettäis motorikulkulaista jo varhemin tehtyi selvityksii. Lähtökohtana luonon monenlajisuuslain prinsiipit lautakunta häyttyy oottaat pithoon parhaan saatavan tieđon esimerkiksi siitä kunka motorikulku vaikuttaa luonthoon, elläimhiin ja ulkoilmavirkistyksheen, verttaa luonon monenlaisuuslaki § 8. Jos lautakunta meinaa ette muutamista assiista meilä ei vielä ole nokko tiettoo, se lautakunta häyttyy muistela sen ympäri ja nouđattaat luonon monenlaisuuslain §:n 9 varovaisuusprinsippii.
3. Läpivieminen
Kliima- ja ympäristödepartementti saattaa tarpheen jälkhiin lisätä ja muuttaat mandaattii esimerkiksi silloin jos myötä pittää ottaat vielä lissää ainheita ja kysymyksii niin ette laista tullee mahđolisiiman tarkoituksenmyötäinen ja yhtenäinen. Lautakunta saattaa itte ottaat ylös assiita ja pyyttäät departementtii muuttamhaan mandaattii.
Lautakunta saapi oman sekretariaatin.
Lautakunta pittää kuula relevanttiita kompetansijoukkoi ja anttaat niile tillaa muistela mitä niilä oon sanomista assiista. Pittää jo varhain hunteerata olisko se hyöđylinen laittaat pysthöön kokkouksii, seminaariita eli muuhun laihiin saađa framile relevanttiitten joukkoin meininkkiitä. Kliima- ja ympäristödepartementti asettaa referensijoukon joka saattaa auttaat lakilautakunttaa omila esityksilä. Referensijoukossa pittää olla myötä semmoisten organisasuuniitten ja faakijoukkoin eđustaajiita mitä assii koskee. Lautakunta pittää ottaat vaarin siitä ette referensijoukola ooon tila esittäät ommii ajatuksii ja hunteerauksii. Referensijoukon päälimäiset hunteeraukset ja arvelut häyđythään olla myötä selvityksessä.
Lautakunnan työn pohjana pittää olla Kommunaali- ja uuđïstusdepartementin laittamat staatin lautakuntatyön ohjaukset.
Lautakunta pittää olla keriny selvityksestä ja antanu sen ulos kirjasarjassa Norsk Offentlig Utredning (NOU) viimistäki 1. desemperikuuta 2023.