1. Duogáš/láidehus
Stuorradiggi mearridii miessemánu 25. b. 2021 mearrádusa nr. 973:
«Stortinget ber regjeringen fremme forslag om revidering av lov om motorferdsel i utmark og vassdrag med sikte på økt lokalt selvstyre og redusert byråkrati knyttet til praktiseringen av loven, samtidig som hensyn til natur og friluftsliv blir ivaretatt.» (Stuorradiggi dáhttu ráđđehusa ovddidit evttohusa, man vuođul rievdadit lága mohtorjohtolaga birra meahcis ja čázádagain, nu ahte dat ovddida báikkálaš iešstivrejumi ja geahpeda báberbarggu lága ollašuhttimis, seammás go váldet vuhtii luonddu ja asttuáigedoaimmaid luonddus (friluftsliv).
Geassemánu 10. b. 1977 lága nr. 82 mohtorjohtolaga birra meahcis ja čázádagain (mohtorjohtolatlága) ja dasa gullevaš láhkaásahusaid ulbmil lea muddet mohtorjohtolaga meahcis ja čázádagain servodaga ollislašoainnu vuođul, ja nu ahte “gáhttet luonddubirrasa ja ovddidit loaktima”, vrd. § 1. Lága vuolggasadjin lea, ahte mohtorjohtolat lea gildojuvvon meahcis ja čázádagain, earret jos johtimii addojuvvo lohpi ieš lágas dahje lága vuođul dahkkojuvvon mearrádusain. Lága áigumuš ii leat dattetge hehttet dárbbašlaš johtima ávkkálažžan dovddastuvvon doaimmaide. Dat lea buori muddui dohkkehuvvon, jogo njuolggoláhkavuođuin dahje gielddat sáhttet addit dasa lobi. Eanaš johtolat, mii ii adnojuvvo ávkkálaš vuodjimin, lea gildojuvvon, earret muhtun spiehkastagaid. 2015 addojuvvui ovdamearkka dihte gielddaide vejolašvuohta mearridit skohterláhtuid asttuáigevuodjimii.
Mohtorvuodjin meahcis lea ráddjejuvvon vuosttažettiin daid heajos beliid ja vahágiid geažil, maid dakkár johtolat dagaha lundui, elliide ja asttuáigedoaimmaide luonddus. Lea dađistaga váddásut gávdnat guovlluid, maidda olbmo doaimmat eai livčče váikkuhan. Areáladeaddu lea stuorra hástalus luonddu máŋggadáfotvuhtii. Ollugiidda asttuáigedoaimmat luonddus fállet jaskatvuođa ja luonddu, masa olbmo doaimmat eai leat váikkuhan. Seammás mohtorjohtolat meahcis lea mávssolaš máŋgasiidda, ovdamearkka dihte ealáhusa oktavuođas, barttaid geavaheami oktavuođas dahje asttuáigedoaimmain luonddus, nu mo rutnis oagguma oktavuođas. Muhtumat sávašedje beassat geavahit mohtorfievrruid asttuáiggis ja ealáhusain viidábut, go maid dálá njuolggadusat suvvet. Leat maid čujuhan dasa, ahte riikkaviidosaš njuolggadusat berrejit buorebut addit saji báikkálaš iešstivrejupmái njuolggadusaid ollašuhtedettiin.
Lága ásaheami rájes leat márkaniidda boahtán mealgadii ollu eanet mohtorfievrrut, mat leat ráhkaduvvon luonddus johtimii. Seammás teknologiija lea ovdánan servodagas, ja ihtet dađistaga ođđa vuogit johtit luonddus. Maiddái mohtorteknologiija ovdána johtilit. Ovdáneapmi buktá ođđa vejolašvuođaid, muhto ráhkada maid ođđa hástalusaid ja deattu mohtorjohtolatnjuolggadusaide.
Njuolggadusbuktosa leat rievdadan máŋgii lága ásaheami rájes. Erenoamážit maŋimuš guhtta jagi leat dahkkojuvvon eaŋkil rievdadusat. Dađistaga dahkkojuvvon rievdadusaid duogážin lea polariserejuvvon digaštallan das makkár mohtorjohtolaga galgá dohkkehit ja man muddui guovddášdásis ásahuvvon njuolggadusbuvttus galgá mearridit rámmaid dasa, maid gielddat besset suovvat.
Go dávjá mearridit eaŋkilrievdadusaid, de stuorru riska, ahte áiggi mielde šaddet fragmenterejuvvon ja mohkkás njuolggadusbuktosa, mas váilu ollislašvuohta osiid gaskkas. Ráđđehus oaidná danin ulbmillažžan geahčadit njuolggadusbuktosa ollislašvuođa vuđolaččat, nu ahte meannudeami bokte olahit viiddis dohkkeheami njuolggadusaide, mat de sáhttet leat fámus guhkit áigge.
2. Hástalusat, maid lávdegoddi galgá guorahallat/mandáhta
Lávdegotti bivdet guorahallat njuolggadusbuktosa mohtorjohtolaga birra meahcis ja čázádagain ja evttohit rievdadusaid, main váldet vuhtii Stuorradikki áigumušaid, mat ovdanbuktojedje miessemánu 25. b. 2021 mearrádusas nr 973, man ulbmilin lea ovddidit stuorát báikkálaš iešstivrejumi ja geahpedit báberbarggu lága ollašuhttima oktavuođas, ja seammás váldit vuhtii luonddu ja addit saji asttuáigedoaimmaide luonddus. Mohtorjohtolatlága ulbmil galgá doalahuvvot. Lávdegoddi beassá friddja vuođu alde árvvoštallat ovddiduvvojitgo evttohusat rievdadussan dálá njuolggadusbuktosii, vai áibbas ođđa láhkan.
Stuorradikki mearrádus gieđahallá dušše mohtorjohtolatlága. Lea dattetge lunddolaš, ahte lávdegoddi maid guorahallá ja buktá evttohusaid dasa gullevaš láhkaásahusaide. Lávdegoddi sáhttá maid árvvoštallat oktiigullevašvuođa eará njuolggadusbuktosiin, ovdamearkka dihte plána- ja huksenlágain ja gielddaid areálaplánemiin, dan muttus go dat adnojuvvo ulbmillažžan.
Lávdegoddi galgá erenoamážit guorahallat:
a. Makkár doaibmanmunni gielddain lea dálá njuolggadusbuktosa vuođul ja mo njuolggadusbuktosa berre hábmet nu ahte válddášii vuhtii gielddaid viidásut iešstivrejumi ulbmila, seammás go sihkkarasto ahte váldet vuhtii luonddu ja asttuáigedoaimmaid luonddus? Lávdegoddi ferte árvvoštallat evttohusaidis dan vuođul makkár ollislaš noađđi šaddá asttuáigedoaimmaide luonddus, boazodollui ja luonddu máŋggadáfotvuhtii, jos ollu gielddat ollásit geavahit vejolašvuođaideaset friddja árvvoštallama vuođul, vrd. maid luonddu máŋggadáfotvuođa lága 10. Lávdegoddi ferte árvvoštallamiinnis váldit vuhtii hástalusaid, mat čatnasit friija árvvoštallama vuođul dahkkojuvvon mearrádusaide. Lávdegoddi galgá maid atnit mielas ahte gielddaid iešstivrejumi vuhtiiváldimii galgá bidjat deattu go geahččalit friija árvvoštallama, vrd. hálddahuslága § 34 nuppi lađđasa.
b. Dárbbašuvvojitgo iešguđetlágan mearrádusat riikka iešguđet guovlluide, ovdamearkka dihte historjjálaš diliid geažil, guhkit dálveáigodaga geažil jna. Árvvoštallamis ferte čalmmustahttit buriid ja heajos beliid das jos leat heivehuvvon njuolggadusat riikkaviidosaš njuolggadusaid sajis.
c. Lávdegoddi galgá maid geahčadit čuovvovaš hástalusaid, maid birra lea erenoamážit ságastallojuvvon maŋimuš jagiid: meahcceealáhusaid bievlavuodjin, beanavuodjinláhtuid ráhkadeapmi, makkár hedjonan doaibmanávccaid vuođul beassá johtit mohtorfievrruin, bessetgo suovvat skohteriin johtima barttaide láhkaásahusa vuođul dan sadjái go eaŋkillobiiguin, mohtorvaláštallanrusttegiid rámmat ja galgágo vissis guovlluin suovvat friija vuodjima.
d. Galgágo catskiing geahččalanortnega rievdadit bissovažžan geahččalanortnega evaluerema vuođul (galggašii gárvánit 2022).
e. Njuolggadusbuktosa, mii guoská asttuáigevuodjima várás ráhkaduvvon skohterlahtuide, raportta «Løyper for rekreasjonskjøring med snøskuter» (Skohterlahtut lustavuodjima várás) vuođul, maid NINA ja Menon Economics leat ráhkadan 2020, ja daid ávžžuhusaid vuođul, mat dan vuođul dahkkojuvvojedje, ja maid Birasdirektoráhtta lea doaimmahan departementii cuoŋománu 30. b.
f. Dokumentašuvdnagáibádusaid vuodjimii, masa lea njuolggovuođđu lágas dahje láhkaásahusas.
g. Vuolggasadjin lea ahte lávdegotti mandáhtii ii gula geahčadit njuolggadusaid, mat gieđahallet reakšuvnnaid ja sankšuvnnaid das, jos rihkku mohtorjohtolatnjuolggadusaid. Lávdegoddi sáhttá liikká árvalit rievdadusaid maiddái dan suorgái, jos dat oaivvilda ahte Stuorradiggi lea addán dasa vuođu áigumušaidis ovdanbuvttedettiinis. Dat fáddá árvvoštallojuvvo dan oktavuođas, go departemeanta čuovvula biraskriminaliteahta dieđáhusa. Ráđđehus sihtá loktet ráŋggáštusrámma mohtorjohtolatlága rihkkumis, ja árvvoštalla ásahit láhkavuođu njulgemii. Dakkár árvvoštallamis lea lunddolaš geahčadit mo njuolggadusbuvttus ollislašvuohtan sáhttá doarjut ulbmila, man mielde ii vuddjoše lobiheamet nu ahte lea vahágin lundui ja asttuáigedoaimmaide luonddus.
h. Vejolašvuođaid geavahit eanet digitála gaskaomiid, ja nu álkidahttit mohtorjohtolathálddašeami, dasa gullá digitála ohcamušaid meannudeapmi, digitála gaskaoamit goziheames ja dárkkisteames. Lávdegoddi berre ášši geahčadit dan vuođul, ahte máŋgii lea váttis dárkkistit johtetgo meahcis njuolggadusbuktosa vuođul vai eai.
i. Galgá šaddat álkit gávdnat dan maid áigu njuolggadusbuktosis ja dat galgá leat buorebut olámuttus. Dan oktavuođas galgá árvvoštallat mo mearrádusat juohkásit lága ja láhkaásahusaid gaskii. Lávdegoddi galgá maid geahčadit mo guovddášdásis addojuvvon ja báikkálaš mearrádusat mohtorjohtolaga birra meahcis ja čázádagain sáhttet almmustahttojuvvot ja biddjot álbmoga olámuddui, earret eará almmolaš digitála kártačovdosiid bokte. Lávdegoddi berre maid árvvoštallat mo máhtolašvuohta njuolggadusbuktosa birra ja cealkámušat njuolggadusbuktosa dulkoma birra sáhtášedje álkit gaskkustuvvot, ovdamearkka dihte johtočállosa bokte dahje stáhta digitála uvssoha bokte.
Oppalaš áigumušovdanbuktimat
Lávdegoddi galgá guorahallama čađahit čielggadanbagadusa vuođul, gč. erenoamážit čuoggáid 2-1 ja 2-2. Dat mielddisbuktá earret eará, ahte galgá čielggadit evttohusaid ruđalaš ja hálddahuslaš čuovvumušaid.
Lávdegoddi galgá deattuhit dakkár čielga njuolggadusaid ráhkadeami, maid lea álki ollašuhttit. Dat mielddisbuktá sihke, ahte lávdegoddi geavaha čielga giela, ja maid ahte njuolggadusbuktosis galgá leat álki dádjadit, dat galgá leat olámuttus, ja dan galgá leat álki hálddašit.
Teknologiija ovdáneapmi lea mávssolaš duogáš vejolaš njuolggadusrievdadusaide. Lávdegoddi galgá atnit eaktun, ahte mohtorjohtolatláhka galgá ain leat teknologiija dáfus neutrála. Boazodoalu vuoigatvuođaide gullá vuoigatvuohta johtit mohtorfievrruiguin, vrd. boazodoallolága § 23. Ii galgga evttohit rievdadusaid, mat rievdadivčče dan vuoigatvuođa.
Čielggadeami vuođđun galgá leat vuosttažettiin dutkan ja máhttu, mii suorggis lea olámuttus ja mii lea beaiváduvvon. Lea lunddolaš earret eará geahčadit mohtorjohtolatláhkabuktosii ovdal dahkkojuvvon čielggadusaid. Lávdegoddi ferte maid čuovvut luonddumáŋggadáfotvuođalága váldoprinsihpaid, ja geavahit buoremus máhtu mii lea olámuttos ovdamearkka dihte dan hárrái mo mohtorjohtolat čuohcá lundui, eliide ja asttuáigedoaimmaide luonddus, vrd. luonddumáŋggadáfotvuođalága § 8. Jos lávdegoddi oaivvilda mis váilut máhtu, de galgá lávdegoddi ovdanbuktit dan, ja galgá váldit vuhtii luonddumáŋggadáfotvuođalága § 9 ovddalgihtii várrugasvuođa prinsihpa.
3. Ollašuhttin
Dálkkádat- ja birasdepartemeanta sáhttá dievasmahttit ja rievdadit mandáhta dárbbu mielde, ovdamearkka dihte jos šaddá dárbu gieđahallat vel dihto fáttáid ja jearaldagaid, vai sihkkarastit nu buori ulbmillaš hábmema ja ollislašvuođa láhkavuogádagas, go sáhttá. Lávdegoddi sáhttá ieš evttohit dakkár rievdadusa departementii.
Lávdegottis lea sierra čállingoddi.
Lávdegoddi galgá láhčit dilálašvuođa dasa, ahte relevánta gealbobirrasat besset ovdanbuktit oaiviliid. Berre árra muttus árvvoštallat leago ulbmillaš lágidit čoahkkimiid, semináraid dahje eará vugiid čohkket oaiviliid relevánta birrasiin. Dálkkádat- ja birasdepartemeanta ásaha referánsajoavkku, mii veahkeha láhkalávdegotti oaiviliiguin. Referánsajoavkkus leat relevánta organisašuvnnat ja fágabirrasat. Lávdegoddi galgá láhčit dili dasa ahte referánsajoavku oažžu buori vejolašvuođaid ovdanbuktit oaiviliiddis ja čuolbmaásahemiid. Referánsajoavkku oaiviliid váldosárgosat ja daid árvvoštallan galgá boahtit ovdan čielggadeames.
Lávdegoddi galgá váldit vuolggasaji Gielda- ja ođasmahttindepartemeantta bagadusas, mii lea ráhkaduvvon stáhta lávdegottiid barggu várás.
Lávdegoddi galgá geiget čielggadusas Norgga Almmolaš Čielggadeami (NAČ) hámis maŋimustá juovlamánu 1. b. 2023.